Pihatöitä ja uiskentelua

Nyt kun on ilmojen herra meitä suosinut noilla +25 asteen lämpötiloilla niin ei tee ihan hirveästi mieli lähteä vetämään mitään parin tunnin lenkkiä, ei koiran eikä omistajan. Korvaavuus on onneksi ollut helppo löytää, labradori + vesi on yhtäkuin liikuntaa ja leikkiä samalla kertaa.

Pojun ensimmäinen kosketus veteen oli jo heti kymmenen viikkoisena miehen tädin luona, joka asuu siis järven rannalla. Silloin vaan vähän kasteltiin tassuja mutta tänä kesänä tilanne on toinen. Rakastaminen on aika lievä ilmaisu koiran tunteista uimista ja vettä kohtaan, jos se saisi päättää niin se ei varmaan muuta päivässä tekisi kuin nukkuisi, söisi ja kävisi uimassa.

Ollaan nyt parina päivänä käyty joen rannassa uittamassa koiria iskän kanssa. Isälläni on siis Pojua 6-viikkoa vanhempi kultainennoutaja Nessa :) Huomasi kyllä molempina päivinä että Poju oli unohtanut aivot kotiin ja Nessa muistanut ottaa ne mukaan uintiretkelle. Nessa on aina mennyt veteen hieman varovaisemmin ja tunnustellen, toisin kuin meidän pikku valopää.. Hyvähän se tietysti on että intoa ja kuntoa riittää, mutta silti sinne veteen voisi joskus mennä vähän hitaammallakin nopeudella, eikä sata lasissa.. Tänään uintireissun jälkeen Poju meni Nessan luokse leikkimään pariksi tunniksi kun mamma suuntasi terässille limpparille!

Aamupäivä ennen uintiretkeä vietettiin takapihalla, emäntä kävi naapurin puolelta tunkeutuvan pensasaidan kimppuun oksasaksien voimin ja Poju avusti oksien tuhoamisprosessissa. Oli hurjan hauska leikki kun koko ajan lenteli lisää oksia mitä pureskella ja riepotella ympäri pihaa. Kaksi ja puoli tuntia vietettiin pihahommissa ja kylläpä oli väsynyt pikkumies kun tultiin sisälle, sammahti saman tien ja veti pari tuntia unta palloon eikä havahtunut mihinkään :)

Tässä vielä loppukevennykseksi mestari työssään!