Nyt meillä juhlitaan juhannusta, eli katoamme linjoilta muutamaksi päiväksi kokonaan :) Suunnitelmissa ei oo sen ihmeempiä, kavereiden kanssa vietellään juhannusta ja kaikki olivat sitä mieltä että Poju mahtuu hyvin mukaan! Se tarkoittaa toki sitä että emäntä viettää keskikesän juhlan selvinpäin mut kivempi ehkä kun ei oo aamulla pahaa oloa ja Pojun ei tarvi olla muualla hoidossa :) Pojulle on ostettu myös omat eväät että pärjää reissun päällä kun ei varmaan kotona tule hirveästi istuttua, onneksi on sellainen koira joka tykkää ihmisistä eikä mee lukkoon uusissa jännissä paikoissa!
Hyvää juhannusta kaikille!
perjantai 24. kesäkuuta 2011
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Autoilua
Emäntä on taas ollut niin "kiireinen" ettei ole ehtinyt blogia juuri päivitellä, toivottavasti saataisiin tähän nyt muutos..
Eilen otin Pojun matkaseuraksi kun lähdin ajelemaan Helsinki-Vantaalle kuskin ominaisuudessa, eli haettiin emännän sisko lentokentältä. Matka meni hämmästyttävän hyvin, sateesta ja ukkosesta huolimatta. Koiraa ei ukkonen tai sade juuri häirinnyt, Poju veti tirsaa takapenkillä kun omistaja panikoi ratissa ukkosta.. Pysähdyttiin mennessä viitisen kertaa kun oli ylimääräistä aikaa, käytiin huoltsikoiden pihoilla kävelemässä ja opettelemassa niitä kuuluisia käytöstapoja ;) Takaisin tullessa pysähdyttiin vaan Kuninkaantien ABC:lle tankkaamaan ja hakemaan evästä matkaan enkä viittinyt koiraa ottaa autosta kun se oli jo rauhoittunut takapenkille. Välillä piti hieman kitistä kun iski pissahätä mutta muuten meni oikein mallikkaasti viiden ja puolen tunnin autoajelu.
Antibioottikuuri alkaa olla lopuillaan ja ihottumakohdissa on jo ruvet päällä ja ne ovat pienentyneet huomattavasti, mahtavaa! Juuri kun meillä päästään ihottumista eroon niin Pojun kaverilta Nessalta löydettiin myös hotspot, tosin paljon laajemmalta alueelta kuin mitä meidän jätkällä oli. Antibioottikuuri oli sinnekin määräys ja siitä se sitten lähtee :)
Huomenna toivottavasti saadaan emännän kaveri auttelemaan meitä näyttelyihin treenamisessa, nyt on nimittäin Poju ilmoitettu 20. elokuuta Kouvolassa järjestettäviin näyttelyihin, hui!
Eilen otin Pojun matkaseuraksi kun lähdin ajelemaan Helsinki-Vantaalle kuskin ominaisuudessa, eli haettiin emännän sisko lentokentältä. Matka meni hämmästyttävän hyvin, sateesta ja ukkosesta huolimatta. Koiraa ei ukkonen tai sade juuri häirinnyt, Poju veti tirsaa takapenkillä kun omistaja panikoi ratissa ukkosta.. Pysähdyttiin mennessä viitisen kertaa kun oli ylimääräistä aikaa, käytiin huoltsikoiden pihoilla kävelemässä ja opettelemassa niitä kuuluisia käytöstapoja ;) Takaisin tullessa pysähdyttiin vaan Kuninkaantien ABC:lle tankkaamaan ja hakemaan evästä matkaan enkä viittinyt koiraa ottaa autosta kun se oli jo rauhoittunut takapenkille. Välillä piti hieman kitistä kun iski pissahätä mutta muuten meni oikein mallikkaasti viiden ja puolen tunnin autoajelu.
Antibioottikuuri alkaa olla lopuillaan ja ihottumakohdissa on jo ruvet päällä ja ne ovat pienentyneet huomattavasti, mahtavaa! Juuri kun meillä päästään ihottumista eroon niin Pojun kaverilta Nessalta löydettiin myös hotspot, tosin paljon laajemmalta alueelta kuin mitä meidän jätkällä oli. Antibioottikuuri oli sinnekin määräys ja siitä se sitten lähtee :)
Huomenna toivottavasti saadaan emännän kaveri auttelemaan meitä näyttelyihin treenamisessa, nyt on nimittäin Poju ilmoitettu 20. elokuuta Kouvolassa järjestettäviin näyttelyihin, hui!
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
Antibioottikuurilla..
Saatiin sitten kaveriksi ikävä seuralainen, hot spot :( Pojulla on molemmilla puolilla kaulaa korvien alapuolella märkivät tulehtuneet ihoalueet jotka on selvästi kipeät. Eläinlääkäriin asti ei onneksi tarvinut lähteä, vaan soitin päivystävälle eläinlääkärille joka antoi puhelimitse hoito-ohjeet ja soitti puhelinreseptin päivystävään apteekkiin, hienoa palvelua :)
Saatiin siis kymmenen päivän antibioottikuuri, puolitoista tablettia aamuin illoin. Lisäksi ajeltiin karvat pois ja putsasin märkivät kohdat laimennetulla Betadinella ja kuivasin ne hyvin. Toivottavasti lähtee paranemaan, ei oo yhtään kiva juttu.. Annoin puolikkaan kipulääkkeenkin ku meni niin tappeluksi se hoitaminen, ilmeisesti helpotti koska nyt uni maistuu.. Koira ei vaan oikein tykännyt karvojen ajelusta, oli ilmeisesti tosi inhottavan tuntuista kun yleensä antaa vääntää vaikka korvat solmuun ja nyt meni ihan pystypainiksi Poju vs. emäntä. Anoppi ajeli karvat pikaisesti kun sain pidettyä jätkän sen verran paikoillaan.. Sitten kotona tappelin antibiootit ja kipulääkkeen koiran kurkusta alas, ei toiminut edes grillimakkara hämäyksenä.
Huomenna nukutaan pitkään ja mennään varmaan kuopsuttelemaan takapihalle, jos jaksetaan kun emäntä lähtee kolmelta yöllä ajelemaan Helsinki-Vantaalle kuljettajan ominaisuudessa..
Pari kuvaa noista ikävistä länteistä..
Saatiin siis kymmenen päivän antibioottikuuri, puolitoista tablettia aamuin illoin. Lisäksi ajeltiin karvat pois ja putsasin märkivät kohdat laimennetulla Betadinella ja kuivasin ne hyvin. Toivottavasti lähtee paranemaan, ei oo yhtään kiva juttu.. Annoin puolikkaan kipulääkkeenkin ku meni niin tappeluksi se hoitaminen, ilmeisesti helpotti koska nyt uni maistuu.. Koira ei vaan oikein tykännyt karvojen ajelusta, oli ilmeisesti tosi inhottavan tuntuista kun yleensä antaa vääntää vaikka korvat solmuun ja nyt meni ihan pystypainiksi Poju vs. emäntä. Anoppi ajeli karvat pikaisesti kun sain pidettyä jätkän sen verran paikoillaan.. Sitten kotona tappelin antibiootit ja kipulääkkeen koiran kurkusta alas, ei toiminut edes grillimakkara hämäyksenä.
Huomenna nukutaan pitkään ja mennään varmaan kuopsuttelemaan takapihalle, jos jaksetaan kun emäntä lähtee kolmelta yöllä ajelemaan Helsinki-Vantaalle kuljettajan ominaisuudessa..
Pari kuvaa noista ikävistä länteistä..
lauantai 4. kesäkuuta 2011
Pihatöitä ja uiskentelua
Nyt kun on ilmojen herra meitä suosinut noilla +25 asteen lämpötiloilla niin ei tee ihan hirveästi mieli lähteä vetämään mitään parin tunnin lenkkiä, ei koiran eikä omistajan. Korvaavuus on onneksi ollut helppo löytää, labradori + vesi on yhtäkuin liikuntaa ja leikkiä samalla kertaa.
Pojun ensimmäinen kosketus veteen oli jo heti kymmenen viikkoisena miehen tädin luona, joka asuu siis järven rannalla. Silloin vaan vähän kasteltiin tassuja mutta tänä kesänä tilanne on toinen. Rakastaminen on aika lievä ilmaisu koiran tunteista uimista ja vettä kohtaan, jos se saisi päättää niin se ei varmaan muuta päivässä tekisi kuin nukkuisi, söisi ja kävisi uimassa.
Ollaan nyt parina päivänä käyty joen rannassa uittamassa koiria iskän kanssa. Isälläni on siis Pojua 6-viikkoa vanhempi kultainennoutaja Nessa :) Huomasi kyllä molempina päivinä että Poju oli unohtanut aivot kotiin ja Nessa muistanut ottaa ne mukaan uintiretkelle. Nessa on aina mennyt veteen hieman varovaisemmin ja tunnustellen, toisin kuin meidän pikku valopää.. Hyvähän se tietysti on että intoa ja kuntoa riittää, mutta silti sinne veteen voisi joskus mennä vähän hitaammallakin nopeudella, eikä sata lasissa.. Tänään uintireissun jälkeen Poju meni Nessan luokse leikkimään pariksi tunniksi kun mamma suuntasi terässille limpparille!
Aamupäivä ennen uintiretkeä vietettiin takapihalla, emäntä kävi naapurin puolelta tunkeutuvan pensasaidan kimppuun oksasaksien voimin ja Poju avusti oksien tuhoamisprosessissa. Oli hurjan hauska leikki kun koko ajan lenteli lisää oksia mitä pureskella ja riepotella ympäri pihaa. Kaksi ja puoli tuntia vietettiin pihahommissa ja kylläpä oli väsynyt pikkumies kun tultiin sisälle, sammahti saman tien ja veti pari tuntia unta palloon eikä havahtunut mihinkään :)
Tässä vielä loppukevennykseksi mestari työssään!
Pojun ensimmäinen kosketus veteen oli jo heti kymmenen viikkoisena miehen tädin luona, joka asuu siis järven rannalla. Silloin vaan vähän kasteltiin tassuja mutta tänä kesänä tilanne on toinen. Rakastaminen on aika lievä ilmaisu koiran tunteista uimista ja vettä kohtaan, jos se saisi päättää niin se ei varmaan muuta päivässä tekisi kuin nukkuisi, söisi ja kävisi uimassa.
Ollaan nyt parina päivänä käyty joen rannassa uittamassa koiria iskän kanssa. Isälläni on siis Pojua 6-viikkoa vanhempi kultainennoutaja Nessa :) Huomasi kyllä molempina päivinä että Poju oli unohtanut aivot kotiin ja Nessa muistanut ottaa ne mukaan uintiretkelle. Nessa on aina mennyt veteen hieman varovaisemmin ja tunnustellen, toisin kuin meidän pikku valopää.. Hyvähän se tietysti on että intoa ja kuntoa riittää, mutta silti sinne veteen voisi joskus mennä vähän hitaammallakin nopeudella, eikä sata lasissa.. Tänään uintireissun jälkeen Poju meni Nessan luokse leikkimään pariksi tunniksi kun mamma suuntasi terässille limpparille!
Aamupäivä ennen uintiretkeä vietettiin takapihalla, emäntä kävi naapurin puolelta tunkeutuvan pensasaidan kimppuun oksasaksien voimin ja Poju avusti oksien tuhoamisprosessissa. Oli hurjan hauska leikki kun koko ajan lenteli lisää oksia mitä pureskella ja riepotella ympäri pihaa. Kaksi ja puoli tuntia vietettiin pihahommissa ja kylläpä oli väsynyt pikkumies kun tultiin sisälle, sammahti saman tien ja veti pari tuntia unta palloon eikä havahtunut mihinkään :)
Tässä vielä loppukevennykseksi mestari työssään!
torstai 2. kesäkuuta 2011
Lomailua!
On jäänyt viime aikoina päivitykset vähemmälle kun omistajalla oli viiden päivän työputki johon sisältyi myös mukavia kymmenen tunnin työpäiviä. Arvata saattaa että tästä johtuen on myös treenaus jäänyt vähiin, lähinnä perustottelevaisuutta kotona ja lenkillä ollaan harrastettu. Tähän tulee kyllä muutos, sillä tiistaina oli työputken viimeinen päivä ja omistaja pääsi ansaitulle kesälomalle!
Olen kokeillut nyt Pojun kanssa kasvattajan vinkkiä siihen hihnassa seuraamiseen, eli köytin hihnan omalle vyötärölle, toisen pään koiran kaulaan ja sit mentiin! Aluksi oli aikamoista sinkoilua kun sitä virtaa oli taas päässyt kertymään eikä koira voinut käsittää että nyt ei mennä lenkille vaan harjoitellaan seuraamista. Loppuvaiheessa Poju rupes jo ymmärtämään et täähän on ihan sama juttu kun ilman hihnaa, eli seuraataan ja otetaan kontaktia mammaan :) Olen kyllä pitänyt lenkit ja seuraamiset erillään, kun lenkillä on niin paljon muuta mietittävää ettei pienen pojan päähän mahdu mitkään seurauttamiset. Vetäminen on sit asia erikseen, siihen puutun kyllä mutta koira saa kulkea edellä jos kävelee nätisti eikä kisko.
Saatiin myös ratkaisu Pojun tuhoamistaipumukseen, omistajan toinen puolisko rakensi meille häkin portaiden alle. Poju majailee siellä silloin kun olemme pois kotoa, yleensä ei paria tuntia kauempaa mutta poikkeuksiakin valitettavasti on. Äitini käy parhaansa mukaan päästämässä Pojun pissalle jos meillä on pidempiä työpäiviä, mikä helpottaa huomattavasti! Tosin rappusetkin pääsivät remonttiin kun Poju oli ensimmäistä vai toista kertaa häkissä niin ettei kukaan ollut kotona. Aluksi pidettiin siis koiraa häkissä vain lyhyitä aikoja, niin että oltiin itse kotona jotta se tottuisi siihen. Poju menee jo häkkiin ihan mielellään, osaa siis yhdistää jo häkin ja namit :)
Olen myös ruvennut vakavasti miettimään kastrointia.. Tuntuu että muiden uroskoirien kanssa tulee lähes aina jotain rähäkkää ja koira on todella levoton jos lähialueella on jollain nartulla juoksut. Ääntä ei vielä ole ruvennut kuulumaan turhautumisen takia, toivottavasti ei alakaan. Toisaalta, jos koiralla on paljon potentiaalia niin miksi kastroida jos sillä voisi teettää pentueen tai pari? En tiedä, ehkä hieman aikaista ajatella mitään kokeita kun on taippariasiatkin retuperällä mutta pitää ajatella vähän pidemmällekin, jos ohjaajan rahkeet vaan riittää.
**
Eilen Poju oli yökylässä äitini luona, meillä oli siskoni valmistujaiset joita piti hieman juhlistaa enkä halua jättää koiraa yksin kotiin pitkäksi aikaa, varsinkaan yöksi. Poju oli päässyt illalla kunnolla uimaan Jaalassa ja puolilta päivin kun menin sitä hakemaan kotiin oli vastassa hyvin väsynyt mutta onnellinen labradori :) Köllöttelee parasta aikaakin jaloissa, nukkuminen on niin kivaa kun sisällä on viileää!
Olen kokeillut nyt Pojun kanssa kasvattajan vinkkiä siihen hihnassa seuraamiseen, eli köytin hihnan omalle vyötärölle, toisen pään koiran kaulaan ja sit mentiin! Aluksi oli aikamoista sinkoilua kun sitä virtaa oli taas päässyt kertymään eikä koira voinut käsittää että nyt ei mennä lenkille vaan harjoitellaan seuraamista. Loppuvaiheessa Poju rupes jo ymmärtämään et täähän on ihan sama juttu kun ilman hihnaa, eli seuraataan ja otetaan kontaktia mammaan :) Olen kyllä pitänyt lenkit ja seuraamiset erillään, kun lenkillä on niin paljon muuta mietittävää ettei pienen pojan päähän mahdu mitkään seurauttamiset. Vetäminen on sit asia erikseen, siihen puutun kyllä mutta koira saa kulkea edellä jos kävelee nätisti eikä kisko.
Saatiin myös ratkaisu Pojun tuhoamistaipumukseen, omistajan toinen puolisko rakensi meille häkin portaiden alle. Poju majailee siellä silloin kun olemme pois kotoa, yleensä ei paria tuntia kauempaa mutta poikkeuksiakin valitettavasti on. Äitini käy parhaansa mukaan päästämässä Pojun pissalle jos meillä on pidempiä työpäiviä, mikä helpottaa huomattavasti! Tosin rappusetkin pääsivät remonttiin kun Poju oli ensimmäistä vai toista kertaa häkissä niin ettei kukaan ollut kotona. Aluksi pidettiin siis koiraa häkissä vain lyhyitä aikoja, niin että oltiin itse kotona jotta se tottuisi siihen. Poju menee jo häkkiin ihan mielellään, osaa siis yhdistää jo häkin ja namit :)
Olen myös ruvennut vakavasti miettimään kastrointia.. Tuntuu että muiden uroskoirien kanssa tulee lähes aina jotain rähäkkää ja koira on todella levoton jos lähialueella on jollain nartulla juoksut. Ääntä ei vielä ole ruvennut kuulumaan turhautumisen takia, toivottavasti ei alakaan. Toisaalta, jos koiralla on paljon potentiaalia niin miksi kastroida jos sillä voisi teettää pentueen tai pari? En tiedä, ehkä hieman aikaista ajatella mitään kokeita kun on taippariasiatkin retuperällä mutta pitää ajatella vähän pidemmällekin, jos ohjaajan rahkeet vaan riittää.
**
Eilen Poju oli yökylässä äitini luona, meillä oli siskoni valmistujaiset joita piti hieman juhlistaa enkä halua jättää koiraa yksin kotiin pitkäksi aikaa, varsinkaan yöksi. Poju oli päässyt illalla kunnolla uimaan Jaalassa ja puolilta päivin kun menin sitä hakemaan kotiin oli vastassa hyvin väsynyt mutta onnellinen labradori :) Köllöttelee parasta aikaakin jaloissa, nukkuminen on niin kivaa kun sisällä on viileää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)