Tapaturma-altis Poju

Taitavasti Poju oli tänään anoppilassa juossut jälleen kerran päin venetraileria. Tällä kertaa sillä oli seurauksia, kolme isoa veristä naarmua kyljessä, jotka oli ilmeisen kipeitä. Yhtään jos koski lähellekkään isointa jurmua niin koira rupesi sätkimään ja venkoilemaan pois tilanteesta. Soittelin päivystävälle eläinlääkärille ja kyselin miten paljon sille uskaltaa syytää kipulääkettä nassuun, lisäksi saatiin antibioottikuuri joka onneksi on puhelinresepti ja löytyy heti aamusta meidän apteekista :)

Pikkuisen sais ruveta toi koira "aikuistumaan" ja rauhoittumaan, koko ajan sille sattuu jotain kun on liikaa virtaa ja vauhtia kun pääsee juoksemaan. Ihme ettei oo vielä käynyt mitään "suurempaa" eli mennyt esimerkiksi jalka poikki..

Noutotreenit on jäänyt pitkäksi aikaa kokonaan pois meidän päiväohjelmasta, ei olla moneen viikkoon ees koskettu damiin. Ei ole ollut energiaa siihen sähläämiseen ohjaajalla ja ajattelin et josko se helpottaisi kun pidetään pieni tauko ja treenaillaan vaan perusjuttuja eli kontaktia, perusasentoa, seuraamista ja kotitokoillaan keskenämme. Pitänee värvätä joku avustamaan ensi viikolla että päästään kokeilemaan osataanko vielä jotain. Tosin nyt on kyllä niin paljon töitä kuin emäntä vaan jaksais tehdä joten treenaaminen on siitäkin syystä jäänyt.. Jos ei tänä vuonna keritä taippareihin kunnolla niin ensi vuonna sitten :)

Tässä vielä muutama uusi kuva jäpikästä! :)

Kymijoen rannassa