Viimeisestä päivityksestä onkin jo aikaa, eli yritetään muistella mitä kaikkea meidän kesään kuului :)
Juhannusta vieteltiin koiran kanssa eri paikassa, me ystävien vanhempien mökillä ja Poju anoppilan väen kanssa mökillä. Poju ei meidän juhannuksen viettoon päässyt kun vanha herra Mosse ei olis ehkä niin kovin arvostanut tollasta nuorta energiapommia :D Pojulla oli ilmeisen kiva juhannus kun sai uida ja sinkoilla pitkin mettiä kolme päivää, tuliaisina tosin saatiin vesihäntä joka oli meidän riesana onneksi vaan vajaan viikon.
Tästähän nämä ongelmat sitten alkoivat, ihmettelin jo ennen heinäkuun puoltaväliä et koira on hieman kummallinen. Hieman vaisu, nukkuu paljon ja välillä ihan jopa apaattinen. No pistettiin se vielä sen piikkiin että joutui mökiltä takaisin kaupunkiin kun sieltä ei tahtois millään lähteä pois. Huomattiin sittemmin porukoiden kanssa kahvittelun lomassa että Pojun hännänpää on aavistuksen turvoksissa. Outi ei ollut Pojun lempi-ihminen kun ei meinannut millään uskaltaa liki kun ilkeä täti tutki häntää :D Loppujen lopuksi varasin kuitenkin ajan Eläinsairaala Sykkeeseen, et jos siinä hännässä nyt sit onkin jotain vikaa.
Pohdittiin sitten eläinlääkärissä että pitäiskö se häntä kuvata, jos sieltä löytyis selitys. Ja löytyihän sieltä, kolmanneksi viimeisessä häntänikamassa oli poikkimurtuma. Häntä lastoitettiin ja saatiin mojoma kipulääkekuuri, näillä eväillä lähdettiin sitten hoitamaan häntää kuntoon. Reilun kolmen viikon päästä käytiin sitten kontrolliröntgenissä, toinen puoli murtumasta oli luutunut todella hienosti mutta toinen puoli ei ollut luutunut vielä ollenkaan. Eli lisää lastan kanssa venkslaamista, kaksi viikkoa lisää. Viikon päästä anoppi käytti koiran lastan vaihdossa, me oltiin isännän kanssa nauttimassa Kreikan auringosta sillä aikaa!
Kreikasta palailun jälkeen käytiin vielä kerran kontrolliröntgenissä, jossa selvisi että häntä on luutunut lähes täydellisesti. Eläinlääkäri päätti kuitenkin vielä laittaa siihen siteen ettei se lyö sitä hajalle. Seuraavana päivänä ihmettelin kun hännän pää roikkui ihan kummallisesti, soittelin päivystävälle et josko sille vois antaa isomman annoksen kipulääkettä jos se siitä kipeytyy. Se häntä taipui todella ihmeellisesti ja varasinkin heti maanantaina uuden kontrollikäynnin. Häntä kuvattiin ja se oli onneksi ehjä, eli koira oli vaan jostain syystä roikottanut sitä hetkellisesti. Hännässä ollut side otettiin pois ja hännän pää oli hieman turvoksissa joka saattoi johtua juurikin tuosta siteestä.
Nyt ollaan siis vapaita kaikista ylimääräisistä härpäkkeistä ja kylläpä se onkin ihanaa! Poju on päässyt uimaan ja leikkimään itsensä kokoisten kavereiden kanssa ku ei tarvitse enää pelätä että lasta ei pysy menossa mukana. Lintumetällekin olisi koiran vielä tarkoitus ehtiä, en tiedä kumpi odottaa sitä enemmän, koira vai omistaja ;)
--
Nyt ollaan vaan nautittu syksyisistä keleistä, tänään käytiin sukuloimassa Lappalalla. Järven rannassa oli ihanan lämmin auringonpaiste ja Pojuhan hyödynsi uintimahdollisuudet heti samantien!
Alkaa pikkuhiljaa olla varmaan viime hetket käsillä kun viitsii antaa koiran tuntikaupalla viettää aikaa jorpakossa, mut on kyllä kiva kun syksykin saapuu :-) Käpertyä sohvalle, peiton alle hyvän kirjan kanssa ja saada pieni tuhiseva labradori jalkoja lämmittämään ♥
